Hallitus

Puheenjohtaja Sara Nikander

Olen pitkän linjan koiranharrastaja ja -kouluttaja. Ensimmäinen koirani oli sileäkarvainen noutaja Daisy, joka saavutti Suomen tottelevaisuusvalioarvon 2-vuotiaana 1991. Olen vuosien aikana harrastanut, kilpaillut ja kouluttanut mm tokoa, agilityä, NOMEa, MEJÄä, pk-jälkeä ja ollut mukana Vapepanetsintäkoiratoiminnassa. Bosse oli ensimmäinen saksanseisojani ja Bossen kanssa opin myös itse metsästämään. Bosse saavutti käyttövalioarvon 5-vuotiaana. Nyt perheessämme on jo kolme karkkaria ja yksi dreeveri. Palattuani takaisin metsästyskoirien pariin vuonna 2016 jäin kaipaamaan pk-puolella opittua systemaattista ja tavoitteellista koulutusta, ja päädyin perustamaan koirankoulutusta tarjoavan fasaanitilan Villa Oldenburgin Hartolaan. SSKK:ssa olen ollut mukana vuodesta 2016. Aikaisempaa kokemusta yhdistysten hallitustyöskentelystä minulla on Suomen australiankarjakoirat ry:n varapuheenjohtajana 2000-luvulla, lisäksi olen toiminut monen yrityksen hallituksessa ja hallituksen puheenjohtajana.

Varapuheenjohtaja Juha Pärnänen

Olen metsästänyt pienriistaa koko ikäni. 1990-luvulla aloitin joka syksyiset kanalintujahdit kaverin seisojan kanssa. Se avasi silmäni seisojametsästyksen hienouteen. Vuonna 2004 hankin ensimmäisen oman karkkarin Jakken Ladyn. Lady oli upea koira ja hieno alku seisoja uralleni. Lady teki 2 pentuetta. Tällä hetkellä minulla on Brunontytän Eeva 11 v ja Vintiläntuulen QG Naltion Kuu 3 v ja toivottavasti tuleva syksy vietetään taas kanalintujahdissa aluksi Ruotsissa ja sitten Pohjois-Suomessa. Seisojat ovat kaiken viljan koiria ja meillä pyydetään pintapyynnillä supeja. Koirat ovat myös välillä mukana rusakko-, kauris- ja peurajahdeissa.

Salpausselän Kanakoirakerhossa olen ollut mukana koko sen toiminnan ajan ja Saksanseisojakerhossa olin 6 vuotta karkeakarvaisten saksanseisojien jalostusneuvoja.

Sihteeri Piia Rantanen

Minun harrastukseni metsästyksen parissa alkoi n. 15 vuotta sitten. Ja 12 v. sitten sain ensimmäisen karkeakarvaisen saksanseisojani, Ronjan. Kotona tällä hetkellä meillä miehen kanssa on 4 seisojaa, Susi, Taiga ja Viima (jotka ovat oman kasvatustyön tulosta) sekä 2 mäyräkoiraa. Pian laumaan tulee uusi seisojan alku jonka kanssa taas kaikki alkaa alusta. Kaikilla metsästetään ja meillä onkin monipuolisesti metsästystä: lintujahdit pohjoisessa, pienpetoa, peurajahtia, fasaania, vesilinnustus, kyyhkysiä sekä SRVA-tehtäviä. Koiriemme kanssa käydään myös näyttelyissä ja KAER kokeissa. Käyn myös vaihtelevasti koirien kanssa harrastamassa tokoilua ja agilityä.

Jäsensihteeri/rahastonhoitaja Satu Määttänen

Weimari tuli taloon 2014, jonka jälkeen elämä on ollut ..."erilaista". Taloon tullut weimari meni lisääntymään näin ollen toinen weimari jäi taloon 2018. Ensimmäisen weimarin Astan kanssa on tullut harrastettua niin käyttöä kuin näyttöä (FI MVA, VET MVA) ja toisen talon valtaajan Piikan kanssa enemmän käyttöä, mutta on tuo käynyt itsensä esittelemässä rotumääritelmän mukaiseksikin. Meillä sohvalla makoilun lisäksi koirat toimivat sorsa, hanhi ja kyyhky poimureina sekä pellolla, metsässä ja tunturissa niin seisovana kuin "ylösajavanakin" linnuille sekä pupuille. Pienpetoonkin on päästy ottamaan tuntumaa mallikelpoisesti. Koirat ovat meillä perheenjäseniä, joiden kanssa harrastellaan pienimuotoisesti/satunnaisesti myös mm. verijälkeä ja vetolajeja. Talossamme asuu siis rotumääritelmän mukaisia monipuolisia weimarinseisojia! SSKK:ssa mukana vuodesta 2015 joista hallituksessa vuodesta 2018 -Kiitos luottamuksesta.

Hallituksenjäsen Anni Viljanen

Perheessämme on aina ollut koiria, Siida on neljäs seisojamme. Lyhytkarvainen saksanseisoja on meidän valintamme, vaikka yksi karkkarikin on mahtunut joukkoon. Itse olen aiemmin toiminut aktiivisesti noutajien kanssa (useampi Novascotiannoutaja) nome- ja mejä-puolella, myös koetoimitsijana. Lisäksi koirien kanssa on tullut harrastettua metsällä olon lisäksi jos vaikka mitä, rally-tokoa, tottelevaisuutta, näyttelyjä, noseworkkia yms. Kaikki yhteinen harrastaminen luo mielestäni hyvää pohjaa yhteistyölle. Asustelemme mieheni kanssa Lahdessa Messilän metsien vieressä ja mökkeilemme myös Mäntsälässä. Jatkossa tulemme varmasti viettämään enempi aikaa tuolla pohjoisessa, Lapinhulluja taidetaan olla. Levillä pidämme majapaikkaa toistaiseksi siellä ollessamme. Lisäksi käymme lintumetsällä Puolangalla. Liikumme paljon luonnossa. Olen syksyllä jäänyt eläkkeelle ja nyt onkin toiveissa oma seisoja. Pentu tulisi siis minulle kaveriksi metsälle ja luontoon ja kokeisiinkin olisi mielenkiintoa. Innolla olen kerhossa mukana hommissa ja oppimassa uutta.

Hallituksenjäsen/koulutus Frans Rantanen

frans.rantanen@gmail.com / 040 1779 726

Koiria on tullut harrastettua käytännössä koko ikä ja metsästystä vain hieman lyhyemmän aikaa. Koirat, koirien kouluttaminen ja kasvattaminen on tullut ”verenperintönä” kotoa. Jo isoisäni oli 1950 luvulla suomen palveluskoiraliitossa hallituksessa ja Porin osaston puheenjohtajana. Isoäiti kasvatti Boxereita. Isä toimi puolustusvoimissa koirankouluttajien kouluttajana sekä harrasti metsästystä seisojilla. Kotona meillä oli monenlaisia eläköityneitä palveluskoiria sekä metsästyskoiria. Seisovien lintukoirien kanssa on itse tullut harrastettua ja saavutettua monenmoista titteliä ja tunnustusta. Menestyneimpänä koirana Rymy jolla oli 24 kansainvälistä metsästys- ja ulkomuototitteliä. Tuosta Rymystä alenevassa polvessa on kasvatustoimintamme, johon olemme onnistuneet sotkemaan ulkomaantuontikoiriemme kautta monta hyvää ominaisuutta. Kerhossa vastaan Piian kanssa melko lailla tuosta nuorten koirien treenailusta sekä koetoiminnasta. Aiemmin toimin myös puheenjohtajana mutta ryhdyttyäni kotiseudun metsästyksenjohtajaksi/jahtipääliköksi piti ajankäyttöä hieman priorisoida. Metsätykseen mäyräkoiriemme sekä seisojien kanssa sisältyy melko monipuolisesti kaikkea mahdollista. Metsäkanalinnut kotona ja pohjoisessa, fasaanit, sorsat, kyyhkyt, pienpedot jopa peurajahdissa ylösajavina käytämme seisojia kun mäyräkoirilta lumitilanteen johdosta loppuu maavara. Isossa roolissa on myös SRVA- toiminta ja voikin sanoa, että koiramme elävät muiden vahingoilla koska pyrime nuo kolarissa teloontuneet hyödyntämään koirilla ruokana. Melko kalenterin täyttävä elämäntapa siis tämä. Parhaana vuotena ehditty jopa yli 200 metsästyspäivää… Rakkaudesta lajiin..